Toinen residenssihaastattelu vie meidät pohjoiseen. Suomalainen säveltäjä Paavo Korpijaakko on yksi kolmesta säveltäjästä, jotka osallistuvat Project Butterfly -oopperaan. Butterflyn residenssissä Gdanskissa meillä oli ilo keskustella Paavon kanssa hänen työstään Project Butterflyssa, hänen nykyisten sävellystensä erityispiirteistä sekä hänen pohdinnoistaan oopperan muutosvoimasta.

Mitkä olivat ensimmäiset vaikutelmasi opiskelijoiden kirjoittamista tarinoista?
There is a lot of versatility in the Finnish children’s stories, each with its strengths and weaknesses. I really liked all of them, but we had to make a final decision. Music was a recurring and refined idea. It’s crucial to have people creating new materials, whether music or literature, at different ages to foster dialogue between generations. Remember, the story is just the starting point of the artistic work. It’s material for the composer, and later the composition becomes material for the director. We are always reading from each other’s hands and working together.

Millainen oli tavata loput luovan tiimin jäsenet?
Näyttelijöiden tapaaminen oli erittäin mielenkiintoista. Tunsimme jo tiimimme: kapellimestarin, libretistin ja säveltäjän. Oli sattumaa ja kiehtovaa kuulla paikan päällä muilta säveltäjiltä, kuinka he ajattelevat hahmojaan ja kuinka muut libretistit yhdistävät ideansa säveltäjiinsä.

Haluaisin kysyä luovasta prosessistasi. Mitä olet tehnyt tähän mennessä, ja mitä vielä täytyy tehdä?
Olen juuri aloittamassa työtäni. Menetelmäni alkaa kirjoittamalla laulajille melodiat, mukaan lukien kaikki melodiat ja niiden tekstit. Sitten jäsentelen tarinan näiden linjojen ja sävelkorkeuksien avulla, minkä jälkeen lisään harmonian ja rytmirakenteen. Säveltäminen sisältää tekstuurien ja rekisterien rakentamista kerros kerrokselta. Olen jo tuottanut ensimmäisen ariettan, jota työstän parhaillaan. Työtä on vielä paljon jäljellä. Kun aloitat, sinun on tehtävä päätöksiä, jotka ensimmäisillä sävelillä avaavat ja sulkevat monia mahdollisuuksia. Sinun on oltava selvillä siitä, mihin suuntaan olet menossa.

Mitä toivot yleisön saavan tästä oopperasta, ei vain taiteelliselta kannalta, vaan myös ympäristötietoisuuden näkökulmasta?
A new work always generates curiosity, it is the creation of something that has never been performed before. As a composer, I hope the audience’s interest lasts beyond just one performance. Artistically, having three operas in one show can be interesting for the audience, offering different styles and reflections on one topic. This opera’s core is its diverse perspectives connected to sustainability and environmental concerns. The audience can raise questions about aesthetics and music, and perhaps feel inspired to think about their own environmental solutions. But on the other hand, it’s just art – when you see the opera, it won’t make you instantly a better person from the environmental side. The purpose of art is to ask questions, not to solve them. I think that’s the way art works.